Ääääh....kaikilla oli varmaan viikko sitten tähän aikaan aika iloinen ja odottava tunnelma..kello käy vaan,aika lähenee ja ahistaa...no kuitenkin paikalla olleet tietävät et vessu unohti kotiin laulun sanat jotka se oli itse "vääntänyt" ja nyt kun kaivelin laatikoita ne tuli vahingossa eteen
"kotimetsäni polku oli hiekkainen niin, siinä jammu se katolleen kääntyi, vielä vinossa ohjaustankokin on joka ohjausvirheestä vääntyi. Kuskin penkilta taaksepäin lennettyäni minä oksensin verta ja itkin. Rinteen pohjalla hampaita sylkiessäni otin mönkkärin syliin ja itkin.
Tässä naamassa arpikin kaunistus olisi ja hampaat voi uusiksi laittaa, mut ohjaustanko on poikki ja kroppakin kipeä se harrastustoimintaa haittaa.
Mönkkäri kuskiksi pääsystä toiveita elätän turha on konkareiden uusia naamoja neuvoa eihän rinnettä kiivetä jos siellä pelätään ylhäällä juhlitaan voittajaa kuskia keijoa
Viikonlopuksi laitetta etsiessäni otin lainaksi Kartsalta dillen, soratiellä hirveen mä törmätessäni kai törmäsin viimeisen kerran...
Keijoo,ooo laita potta päähän...
Keijoo,oo pää menee jäähän..."
että näin!